Rajapinnan jatkokehitys
Maritime MaaS -rajapinta on tuotettu samannimisessä hankkeessa, ja tavoitteena on saada rajapinnan käyttö kiinteäksi osaksi merellisten toimijoiden ja vesireittiliikenteen lipputuotteiden jälleenmyynnistä kiinnostuneiden maas-operaattoreiden liiketoimintaa. Tässä hankewikissä kuvattu on osa rajapinnalle tuotettua hallintamalli, jolla pyritään tukemaan rajapinnan käyttöä ja käytön jatkuvuutta siten, että rajapinnan elinkaari ylittää hankekauden pituuden.
Jatkokehityksen periaatteet
Maritime MaaS -rajapinnan jatkokehitystä ohjaavat periaatteet, jotka liittyvät tekniseen laatuun ja laadunvarmistukseen, systemaattisuuteen eli jatkokehityksen kuvattuun prosessiin sekä jatkokehityksen toimenpiteiden arvioituun lisäarvon tuotantoon rajapintaa hyödyntävien toimijoiden verkostolle.
Jatkokehityksen ensimmäinen prosessikuvaus on tuotettu vuoden 2021 päätteeksi, ja prosessia muokataan verkoston kehittymisen mukaisesti jatkossa.
Tekninen laatu
Rajapintakehityksen tekninen laatu koostuu useista osatekijöistä, jotka on kuvattu lyhyesti alla:
Laadun osatekijä | Kuvaus | Infon sijainti |
Tekninen dokumentaatio | Rajapintatoteutuksen tekninen dokumentaatio, GTFS-feedien suositus sekä lippudatamallin suositus | |
Versionhallinta | Rajapinnan teknisen kehityksen läpinäkyvä versionhallintamalli |
|
Toimintaohje tekniseen toteutukseen | Sovelletut standardit, Best practices -kuvaukset, teknisen dokumentaation sisältämät sovellusesimerkit ja mahdolliset malliesimerkit |
|
Automaattitestit ja testausohjeet | Testausmahdollisuuksien kuvaus sekä ohjeet omien testien tekoon, jotta tuotantoonviedyt muutokset ja integraatiot vastaavat laadultaan haluttua | |
Koodikatselmointi ennen tuotantoonvientiä | Vertaisarvinointi tuotetulle koodille, jotta toteutuksen laadukkuus ja ohjeidenmukaisuus voidaan todentaa | Tapahtuu osana Käyttöönoton tukea, ks. sisältö wikissä |
Haavoittuvuustestaus | Ulkopuolisen asiantuntijatahon suorittama haavoittuvuustestaus tietyin intervallein suhteessa tehtyyn uuteen kehitystyöhön | |
Muutostenhallinta | Kuvaus siitä, miten muutostenhallinta tapahtuu ja miten tästä informoidaan verkoston jäseniä ja rajapintaa hyödyntäviä toimijoita | |
Jatkokehityksen periaatteiden ja prosessin kuvaus | Kuvaus, joka kertoo jatkokehitystä ohjaavat periaatteet, kuvaa tavan jolla jatkokehitys tapahtuu sekä jatkokehityksen tiekartan | |
Palvelulupaus | Kuvaus rajapinnasta annetusta palvelulupauksesta sen hyödyntäjille | |
Käyttöehdot | Rajapinnan käyttöehdot, jotka kuvaavat rajapintaa hyödyntävien tahojen vastuut ja velvollisuudet | |
Dokumenttien ajantasaisuus | Rajapinnalla on nimetty taho, joka ylläpitää rajapinnan teknistä dokumentaatio ja huolehtii siitä, että siitä on tarjolla uusinta tuotantoversiota vastaava versio |
Jatkokehityksen prosessi
Rajapinnan jatkokehityksen prosessi kuvaa tavan, jolla teknisen jatkokehityksen tarpeet ja rajapinnan kehitykseen kohdistuvat yksittäiset toiveet saatetaan koko verkoston nähtäville ja niiden toteutuksesta, toteutusaikataulusta ja kustannusten jaosta voidaan tehdä perustellut päätökset verkoston jäsenten kesken.
Verkoston jäsenillä viitataan tässä toimijoihin, jotka ovat rajapinnan käyttäjiä eli ovat integroituneet rajapintaan ja rajapinnan ylläpitäjätaholla on näin heidän ilmoittamansa yhteishenkilön/-iden yhteystiedot.
Jatkokehityksen aihiot ja toteutukseen valitut julkaistaan sovitussa sijainnissa siten, että kaikki rajapintaa hyödyntävät tai hyödyntämistä vasta suunnittelevat sekä rajapinnan toiminnallisuuksien kehittämisestä kiinnostuneet tahot ovat aina ajantasaisen tiedon äärellä.
Pelkistetysti kehitysmalli (ks. kuva alla) etenee kehitystarpeiden tunnistamisesta niiden yhteiseen arviointiin ja valintaan toteutettaviksi toiminnallisuuksiksi, priorisointiin työjonoksi ja toteutukseen. Tämän jälkeen kokonaisuutta jälleen arvioidaan käyttökokemusten pohjalta, ja kierros käynnistyy uudelleen.
Jatkokehityksen tuottaman lisäarvon varmistaminen
Olennainen osa jatkokehityksen koordinointia on varmistaa, että jatkokehitykseen valittavat toiminnallisuudet hyödyntävät mahdollisimman laajasti rajapinnan käyttäjiä. Tämän varmistamiseksi tarvitaan keino rajapinnan käyttäjäverkoston kuulemiseen asiassa. Mahdollisia keinoja ovat mm.:
teknisen toteutuksen riittävä aukikuvaaminen työjonossa (backlog) ja näiden priorisointi ensivaiheessa äänestämällä
toimijoiden kesken säännönmukaisesti järjestettävä suunnittelusessio, jossa keskustellaan esiin nousseista tarpeista ja päätetään näistä toteutukseen etenevät
ylläpitäjätahon säännönmukaisesti esittämä ja perustelema työsuunnitelma priorisoinnein, jonka muodostamisessa on kuultu toimijoita ja jonka priorisointiin toimijat voivat vielä ennen aloitusta kertoa kantansa
Liikennöintikauden alkuun tarvittavat ominaisuudet tulee toteuttaa ajalla marraskuu - maaliskuu. Liikennöintikausi alkaa vaihdellen huhtikuusta ja jatkuu lokakuun loppuun.
Rajapinnan jatkokehityksen organisoinnin tapaan vaikuttaa luonnollisesti myös tapa, jolla jatkokehitystä rahoitetaan. Silti toimijoiden kuulemisen on oltava kiinteä osa kehitystä, jotta rajapinta vastaa myös jatkossa todellisia tarpeita.
Tähän liittyen tarvitaan mahdollisuus takaisinvirtaukseen verkoston suunnalta: väylä kertoa kehitystarpeista, kuvata niitä sekä kertoa myös toiminnallisuuskehityksestä, jota verkoston jäsen on itse suunnitellut toteuttavansa ja tuovansa osaksi koodipohjaa muiden saataville.
Vesiliikenteen MaaS -hanke - Maritime MaaS project
Marite MaaS API documentation 2021-2022
Forum Virium Helsinki & City of Helsinki